Asiantuntijapalvelut

Metsäsuunnitelmapalvelut

  • Metsäsuunnitelman päivitys (saatavilla kesästä 2013 alkaen)
  • Metsän arvon määritys (saatavilla loppuvuodesta 2013)

Muut asiantuntijapalvelut

  • Metsänhoitotöiden kartoitus
  • Korjuu- ja myyntivalmiin leimikon valmistelu
  • Tilanrajojen aukaisu sekä rajapyykkien etsintä ja merkkaus

 

Metsäsuunnitelma on metsätilan käyttöohjekirja, joka sisältää kaikki oleelliset tiedot metsätilasta ja opastaa metsänomistajaa kehittämään metsäänsä haluamaansa suuntaan. Ajantasalla oleva metsäsuunnitelma tuo varmuutta ja pitkäjänteisyyttä metsäomaisuuden hallintaan.

Metsäsuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä metsänomistajan kanssa ja hänen tavoitteidensa mukaisesti. Metsäsuunnitelman laatiminen on metsänomistajalle erinomainen mahdollisuus lisätä oman metsänsä tuntemusta. Metsänomistaja pääsee aina halutessa maastoon mukaan osallistumaan suunnitelman tekemiseen, esimerkiksi vertailemaan eri käsittelyvaihtoehtoja,  ja vaikuttamaan suunnitelman lopulliseen sisältöön.

 

Metsäsuunnitelman hyötyjä

  • Suunnitelman avulla kuva metsätilasi mahdollisuuksista tarkentuu ja tulee konkreettiseksi.
  • Suunnitelman avulla osaat tehdä parempia metsätilaa ja yksittäisi metsäkuvioita koskevia päätöksiä.
  • Suunnitelma nopeuttaa ja helpottaa puukaupan, puunkorjuun ja metsänhoitotöiden suunnittelua ja tarjousten pyytämistä.
  • Suunnitelman avulla osaat arvioida metsätilan tuloja ja menoja sekä tehdä verosuunnittelua.
  • Suunnitelmasta selviää metsänhoitokohteet, joihin voit saada valtion tukea.
  • Suunnitelman avulla asiointisi metsäammattilaisten kanssa helpottuu. Toisaalta riippuvuus ammattilaisista vähenee tietämyksesi lisääntyessä.
  • Suunnittelun yhteydessä opit ja saat arvokasta tietoa.
  • Suunnitelman puustotiedot antavat hyvän kuvan tilan metsätaloudellisesta arvosta.

 

Aiheeseen liittyvää syventävää tietoa

Mihin metsäsuunnittelulla pyritään?

Metsäsuunnittelun  tarkoituksena on tuottaa metsänomistajalle hyödyllistä tietoa metsätilaansa koskevan päätöksenteon tueksi.  Suunnitelun aikana metsäsuunnittelija esittää metsänomistajalle tietoa vaihtoehtoisista tavoista käsitellä metsää sekä niiden seurauksista. Tämän perusteella metsänomistaja osaa paremmin vertailla eri vaihtoehtoja ja tehdä vertailun pohjalta myös itsenäisiä päätöksiä. Tyypillisesti tällaisessa valintatilanteessa ollaan, kun mietitään kannattaako metsä uudistaa heti vai vasta myöhemmin.

Metsäsuunnittelussa metsätila yleensä jaetaan puustoltaan, kasvupaikaltaa ja käsittelytarpeeltaan yhtenäisiin alueisiin eli kuvioihin. Suunnitteluprosessin tuloksena metsänomistaja pyrkii valitsemaan ammattilaisen avustuksella metsätilan kuvioille sellaiset käsittelyt, jotka tuottavat hänelle tulevaisuudessa suurimman hyödyn. Hyöty voi luonnollisesti koostua niin taloudellisesta hyödysta kuin aineettomista hyödyistä (esim. maisema, virkistys, riista jne.)  Metsäsuunnittelulla pyritään vähentämään oleellisesti tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja riskejä. Suunnittelun aikajänne on yleensä 0-20 vuotta.

Metsäsuunnittelun on tarkoitus olla metsäomistajalle miellyttävä ja vuorovaikutteinen prosessi, joka auttaa metsänomistajaa ottaamaan oma metsätila paremmin haltuun.

Kenelle metsäsuunnitelmasta on hyötyä?

Metsäsuunnitelmasta  hyötyvät eniten suurempien metsätilojen omistajat. Kun metsäalaa alkaa on yli 50 ha, metsäomaisuutta on huomattavasti helpompi jäsentää ja hallita suunnitelman avulla. Ilman suunnitelmaa jokin kulma metsätilasta voi helposti jäädä unholaan.  Suunnitelman avulla hakkuukuvioista voidaan helposti kerätä suurempi leimikkokokonaisuus, josta puunostajat kiinnostuvat ja maksavat parempaa hintaa.

Samoin metsänhoitotyöt on helpompi ajoittaa ja tarvittaessa kilpailuttaa suunnitelman avulla.  Tällöin suunnitelmalla voidaa selkeästi lisätä metsätalouden kannattavuutta. Suurilla metsäaloilla voidaan hyödyntää täyspainoisesti myös kehittyneitä laskentaohjelmistoja optimoidessa parhaita hakkuuajankohtia ja -tapoja.

Metsäsuunnitelmasta hyötyvät selkeästi myös (uudet) metsänomistajat, jotka haluavat lisätä oman metsän tuntemustaan ja oppia enemmän metsäasioista. Suunnitelman laatimisen yhteydessä metsänomistaja saa halutessaan runsaasti henkilökohtaista neuvontaa ja mahdollisuuden keskustella maastossa eri vaihtoehdoista. Tämän seurauksena metsänomistaja osaa jatkossa tehdä päätöksiä myös omaehtoisesti, jolloin riippuvuus metsäammattilaisista vähenee.

Pienille metsätiloille (5-20 ha) riittää monesti metsäsuunnitelmaa “kevyempi” vaihtoehto  eli  metsätilakäynti tai metsänhoitotöiden kartoitus.

Kuinka metsäsuunnitelma laaditaan?

1) Metsäsuunnitelman laatiminen alkaa metsänomistajan metsätilan/tilojen sijaintien selvittämisellä karttojen ja kiinteistötietojen avulla. 2) Seuraavaksi selvitetään metsänomistajan metsäomaisuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toiveet vapaamuotoisella keskustelulla. Tämä vaihe on  tärkeä, koska se ohjaa merkittävästi suunnitelman laatimisen myöhempiä vaiheita. Tässä vaiheessa selvitetään myös mahdollisesti käytettävissä oleva aiemmin kerätty  metsävaratieto. Jos se on tuoretta, se on hyödyllistä suunnitelman laatimisessa ja helpottaa maastotyövaihetta.

3) Seuraava vaihe on maastotyövaihe, jossa metsäsuunnittelija kiertää tilan kaikki metsäkuviot läpi sekä tarkastaa ja tarvittaessa muuttaa kuvioiden rajauksia.  Kuvioilta arvioidaan mm. puuston ikä ja määrä puulajettain sekä kasvupaikan rehevyys ja maalaji.  Samalla kirjataan ylös mahdolliset toimenpide-ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä. Toimenpide-ehdotukset perustuvat metsänomistajan tavoitteisiin ja metsänhoitosuosituksiin.

Jos metsänomistaja pääsee mukaan maastoon, metsässä on oiva mahdollisuus vertailla ja keskustella suunnittelijan kanssa eri käsittelyvaihtoehdoista. Yleensä maastotyövaiheessa metsänomistajan tavoitteet vielä tarkentuvat.  Kerätyt tiedot tallennetaan maastotietokoneelle.

4) Seuraavaksi tapahtuu suunnitelman koostaminen. Se tapahtuu suunnitteluohjelmistolla, joka hyödyntää maastossa kerättyjä tietoja. Koostamisvaiheessa usein tarkennetaan tietoja ja muutetaan toimenpide-esityksiä vastaamaan tavoitteita. 5) Lopuksi suunnitelma luovutetaan metsänomistajalle. Samalla käydään suunnitelman keskeinen sisältö vielä yhdessä läpi ja opetellaan käyttämään suunnitelmaa.  Suunnitelma voi olla joko paperimuotoinen kansio tai sähköisessä muodossa.

Mitä metsäsuunnitelma sisältää?

Metsäsuunnitelman sisältö on tarkoituksenmukaista räätälöidä palvelemaan mahdollisimman hyvin metsänomistajaa. Yleensä metsäsuunnitelma sisältää seuraavia osioita:

  • Metsän nykyinen tila.  Mm. puuston määrä ja puutavaralajit havainnollistetaan erilaisilla yhteenvetokaavioilla.
  • Puuston kehitysennuste eli millainen puusto on 10-20 vuoden päästä, jos käsittelyehdotukset toteutuvat.
  • Hakkuut, niiden ajankohta ja  kertyvät tulot
  • Metsänhoitotyöt, niiden ajankohta ja kustannukset
  • Erilaisia havainnollisia teemakarttoja  mm. hakkuista ja metsänhoitotöistä
  • Yksityiskohtaisempi kuvioluettelo kaikista  kuvioista
  • Monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt

Metsälaki asettaa tietyt vaatimuksen metsäsuunnitelman sisällölle. Aiempina vuosikymmeninä metsäsuunnitelmasta on käytetty nimitystä metsätaloussuunnitelma.

Onko metsäsuunnitelman tiedot mahdollista siirtää sähköisesti myös muille toimijoille?

Kyllä. Tekemäni metsäsuunnitelmat ovat uuden metsätietostandardin mukaisia, jolloin suunnitelma ja sen tiedot ovat siirrettävissä sähköisesti toimijoiden välillä (mahd. lähivuosina). Eli vaikka olisit MHY:n tai metsäyhtiöiden asiakas, voit tilata suunnitelman kauttani.  Suunnitelman valmistuttua sovimme vastapuolen kanssa tiedonsiirrosta.  Metsäsuunnitelman tiedot on myös mahdollista siirtää Metsään.fi-palveluun. Kaikki tiedonsiirrot tapahtuvat luonnollisesti metsänomistajan luvalla. 

Korvaako Metsään.fi-palvelu metsäsuunnitelman?

Ei. Metsäsuunnitelma (maastotarkastettu) on pikemminkin Metsään.fi-palvelun metsävaratietoja täydentävä tuote ja palvelu. Metsään.fi-palvelu tarjoaa ainoastaan metsävaratiedoista lasketun kuvioittaisen koosteen, joka ei korvaa asiakaslähtöistä metsäsuunnittelua ja omistajan tavoitteiden mukaan laadittua metsäsuunnitelmaa. Metsävaratieto on osittain kyllä tarkastettu maastossa, mutta esim. ehdotukset harvennus- ja päätehakkuista tuotetaan tietokoneella kysymättä metsänomistajan toivomuksia asian suhteen.

On myös huomattava, että kaikilta alueilta ei ole saatavissa tuoretta metsävaratietoa. On myös paljon muita metsän tilaan ja hoitoon liittyviä seikkoja, jotka eivät selviä lentokoneesta käsin kerätystä metsävaratiedosta. Tällöin maastossa tehtävä täydentävä suunnittelu takaa parhaan lopputuloksen.

Mitä metsälaki sanoo metsäsuunnitelmasta?

Metsälaki määrittelee tietyn vähimmäissisällön metsäsuunnitelmalle ja sen sisällölle.  Asiasta on seuraavat määritelmät metsälaissa ja valtioneuvoston asetuksessa:

Metsälaki (1093/1996)

4 a §, Metsäsuunnitelma

Metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsänomistajan yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja ja tilaa sekä hoitoa ja käyttöä koskevaa ajantasaista suunnitelmaa, joka on laadittu usealle vuodelle. Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät saa olla suunnitelman laatimisajankohtana voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä koskevien säännösten vastaisia.

Edellä 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävä metsäsuunnitelma on suunnitelma, jota tarkoitetaan yhteismetsälain (109/2003) 31 §:ssä, metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa, ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen (174/2007) 117 §:ssä ja kirkkojärjestyksen (1055/1993) 15 luvun 8 a §:ssä. Metsäsuunnitelman ajantasaisuudesta, sisällöstä ja tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010)

3 §, Metsäsuunnitelma

Metsälain 4 a §:ssä tarkoitettuun metsäsuunnitelmaan on sisällytettävä:

1) metsänomistajan yhteystiedot, tiedot suunnitelman laatijasta sekä laadintaperiaatteista;

2) yhteenvetotiedot puustosta, kasvusta, hakkuista ja metsänhoitotöistä sekä kehitysennuste;

3) metsiköiden sijainti kartalla, pinta-ala, kasvupaikkatiedot, puuston ikä, puuston kehitysvaihe ja määrä, ehdotetut metsänhoitotyöt ja niiden kiireellisyys sekä hakkuissa hakkuutapa, kertymän rakenne ja hakkuun ajankohta sekä uudistushakkuissa lisäksi uudistamisen työvaiheet;

4) tiedot metsälain 10 §:ssä tarkoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä muut maan- ja metsänkäytön rajoitteet.

Ajantasaisella metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jonka tietojen keruusta ei ole kulunut Ylä-Lapissa 20 vuotta, muualla Pohjois-Suomessa 15 vuotta ja muualla Suomessa kymmentä vuotta pidempää aikaa. Ylä-Lapilla tarkoitetaan Enontekiön, Utsjoen ja Inarin muodostamaa aluetta. Ajantasaisena pidetään myös vanhempaa metsäsuunnitelmaa, jos metsäsuunnitelman tietoja on päivitetty metsässä tehtyjen toimenpiteiden jälkeen, uusia toimenpidetarpeita kirjataan suunnitelmaan ja puuston kasvut päivitetään vuosittain.

Onko metsäsuunnitelma pakollinen?

Ei. Metsäsuunnitelma on pakollinen vain yhteismetsille. Metsäsuunnitelma on toki hyödyllinen useimmillle metsänomistajille.

 

Video aiheesta